trustworthy: 12 #tampere2013

"Your work done here ws amazing. I haven't seen a competition organized so well for a long time. Be proud and we all thank all of you for your hard work!"
-Adam Gemili, 100m Euroopan mestari, 200m Nelossija ja 4x100m Euroopan mestari uudella Euroopan ennätykellä.

Vähän statistiikkaa kisoista:
10 000 urhelijaa, huoltajaa, valmentajaa yms. huoltojoukoja yhteensä
n. 25 000 katsojaa yhteensä
Yli 200 uutta henkilökohtaista ennätystä
3 uutta Euroopan ennätystä
kymmeniä uusia maiden ennätyksiä

Mä siis olin töissä Alle 23 -vuotiaiden EM-kisoissa Tampereella. Olin callingissa töissä, joka oli ihan huippua! Siinä pääsi uskomattoman lähelle urhilijoita ja heidän elämää. Opin millaista ja kuinka tarkkaa se oikeasti on kansainvälisissä kisoissa ja minkä takia kaikki näyttää telkkarissa hyvältä. Calling tapahtuu n. 45min ennen lajin alkua. Urheilijat saapuvat calling -telttaan silloin, kun calling aika on alkanut. Siellä kirjurit tarkistavat hänen henkilöllisyytensä. Jos urheilija myöhästyy callingista, on delegaatti ja referee kutsuttava paikalle keskustelemaan urheilijan mahdollisesta hylkäyksestä. Urheilijan saavuttua telttaan, hän ei saa enää poistua sieltä. Silloin alkaa meidän, eli tarkastajien vuoro. Katsomme ensin, että urheilijalla on maan virallinen asu sekä numero etu- ja takapuolella. Jos asu ei ole virallinen tai sen mainokset ovat liian isoja teipattavaksi, pyydetään urheilijaa vaihtamaan asua tai hankkimaan uusi. Jos pieniä mainoksia on liikaa ne teipataan. Myös sukkien liian isot mainokset teipataan. Sitten tarkastamme reput. Mukana ei saa olla elektronisia välineitä, kuulokkeita, harjoitusvälineitä, päihteitä, teräviä metalliesineitä, teippejä tai merkkiliituja. Jos jotain näistä asioista on mukana, se on takavarikoitava ja urheilija saa sen jälkeenpäin takaisin TIC:stä. Jos repusta, pyyhkeistä, piikkaripussista ym. sallitusta asiasta löytyy jotain mainoksia (muita kuin maan virallisia) ne on teipattava tai käännettävä piiloon. Jos urheilija halusi vessaan, niin hän tarvitsi sinne saattajan, eli jonkun meistä tarkistajista.

Päivät oli tosi pitkiä ja aika rankkoakin, mutta palkitsevia. Kisojakin siinä kerkisi välillä katsomaan. Oli tosi hauskaa, kun pääsi juttelemaan henkilökohtaisesti huippu-urheilijoille, tunnetuille ja uusille tuttavuuksille. Kerkisin näiden kisojen aikana tarkistamaan mm. Adan Gemilin, Sirmais Zigimundsin, Valentin Lavillenien, Katerina Johnson-Thompsonin, Ilya Shkurenevin, Daphne Schippersin ja monen muun aikuistenkin kisojen vakimenestyjän. Suurin osa urheilijoista kiitteli hurjasti meidän ajallaan toiminutta callingia, sillä usein varsinkin juoksut ovat olleet myöhässä. Meillä oli kuitenkin huippuporukka jossa monet tekivät ylimääräisiäkin vuoroja, jotta saataisiin kisat onnistumaan. Välillä meidän teltassa oli satakunta urheilijaa kerralla ja hässäkkä oli aikamoinen. Erityisesti viestien calling oli melkoista sekamelskaa, kun yhdessä erässä oli 32 urheilijaa ja eriä oli kaksi kerrallaan. Sekin hoidettiin kuitenkin pakettiin meidän upeiden askarteluhetkien saattelemana. Viestijärjestelmään vaadittiin selkeyttä, joten me sitten otettiin sakset ja teippi käteen, ja ruvettiin sinnä sitten teipeistä väsäämään eri maiden lippuja. Osittain kiitos kuuluu myös ymmärtäville urheilijoille, jotka jaksoivat odottaa tai pysyivät tyyninä vaikka vahingossa pari tuli kolmeenkin kertaan tarkistettua.

Ero urheilijoiden olemuksissa oli hurja. Jotkut eivät puhuneet sanaakaa, vaan keskittyivät tiukasti edessä olevaan suoritukseen. Jotkut taas vitsailivat ja juttelivat meille kuin vanhoille tutuille. Erityisesti pari Irlantilaista jäi mieleen, kun heillä oli niin hauskat jutut. Älyttömän mukavia jätkiä! Tuli sieltä myös brittien, romanialaisten ja parin ranskalaistenkin suunnasta melkoisia iskuyrityksiä meille callingissa oleville tytöille :D Saatiin jopa brittien pakintokukat :) Eron huomasi myös kokeneissa kisakävijöissä ja ensimmäisissä kisoissaan olevista urheilijoista, joilla saattoi olla kaikki kielletyt asiat mukana mitä listalta löytyi. Oli ihailtavaa katsoa miten hyvin he tulee toimeen keskenään ja miten hyviä kavereita kaikki on siellä, vaikka he kilpaileekin toisiaan vastaan. Kaiken kaikkiaan mä oon älyttömän iloinen, että menin tonne töihin. Tutustuin huipputyyppeihin, huippu-urheilijoihin ja pääsin järjestämään delegaatinbmukaan parhaiten ikinä järjestettyjä nuorten EM-kisoja! Ja ainahan hyvännäkösten miehien kanssa jutteleminen ja oleminen on mukavaa :) Tosi iso kiitos Kaijalle ja calling-ryhmälle, urheilijoille ja muille järjetäjille. Oli aivan mahtavaa!

Tässä vielä kuva kisoista: