Kyllä tähän kokovartalokolotukseenkin alkaa tottua ja muistuu mieleen miks tätä tekee. Tuntuu hyvältä, kun saa taas tyttöjen kanssa riehua reeneissä ja puntilla päästä kunnon tuloksiin. Kotona on ihana olla, mutta kiva on myös päästä kunnon tekemisen meininkiin kiinni.
No juu tähän päivään:) unirytmin on saanu yllättävän hyvään kuosiin, mitä se nyt on vähän lipsunu... Aamulla rykästiin puntti, jota on meille kaikille nyt yksillölistetty samasta rungosta. Huomenna kroppa kiittää ja lepopäivän kunniaks ei varmaan nousta sängystä ollenkaan. Illasta pidot vaan paranee ja sillon puolustellaan se vajaa kolme tuntia. Tervetuloa kaikki ruvet, arvet ja mustelmat, teitä on ollut hurja ikävä! Lattialla rämpiminen reenien aikana noin miljoonan eri pallon perässä, henkihieverissä juokseminen, kieriminen, lopulta varmaan konttaaminen ja ne taivaalliset juomatauot aina yhden osuuden valmistuttua vain kuulemaan ainaisen "no niin tyttäret" ja taas mennään... Sitten saarnan perään korostan vielä että se on mun lempiosa-alue koko pelissä, meillä on ikään kuin semmonen viharakkaussuhde. Älkää siis ihmetelkö, jos ei musta kuulu, saatan vielä makoilla LP-areenan lattialla pohtien elämän syviä syntyjä yrittäessä samalla jotenkin päästä kämpille asti. Hilarious.
-jessie
No comments:
Post a Comment